”Kielletty totuus”

”Kielletty totuus”

Maakuntauudistuksen myötä kunnat tulevat muuttumaan enemmän kuin ovat muuttuneet yhteensä viimeisen 100 vuoden aikana. Erityisesti 20 000 – 100 000 asukkaan kunnat tulevat hakemaan uutta roolia, koska ne ovat vastanneet pitkälti itsenäisesti tehtävistä, jotka siirtyisivät nyt maakuntien järjestämisvastuulle. Nahan luonti koskettaa kuitenkin koko kuntakenttää ja valtion käynnistämä reformi ei suinkaan ole ainoa ajuri kuntien roolin muutoksessa. Muutokseen työntävistä tekijöistä käsittelen tässä bloggauksessa kaupungistumista.

Harjoitettu aluepolitiikka on pyrkinyt vuosikymmeniä pitämään Suomea kokonaan asutettuna. Tavoite on ollut ymmärrettävä ja osittain myös hyväksyttävä. Toisaalta luontaista kehitystä on pyritty hidastamaan, joka ei ole elinvoimaisuuden kannalta kestävää. Kuluvan vuosikymmenen myötä kaupungistumisesta on tullut tosiasia, jossa Suomi seuraa länsimaita. Kaupungeissa asui vajaat 70 prosenttia koko maan asukkaista vuonna 2014 ja kaupunkialueilla asuvien osuus kasvoi määrällisesti noin 400 000 henkilöä vuosina 2000 – 2015. Kasvusta huolimatta Suomi on jäljessä useita kehittyneitä maita, joissa kaupungistumisaste on 80 prosenttia.

Kaupungistumista vahvistavat useat tekijät, kuten työelämän muutos, uudisrakentaminen ja elämiseen liittyvät odotukset sekä tottumukset. Alla muutama tilastollinen tieto;

• 70 prosenttia työpaikoista sijaistee 14 suurimmalla kaupunkiseudulla
• Kaupunkialueiden työpaikkojen määrä kasvoi 190 000:lla vuosien 1990 – 2013 välisenä aikana
• 90 prosenttia tutkimus- ja tuotekehittelymenoista käytetään 14 suurimmalla kaupunkiseudulla
• 80 prosenttia uusista asunnoista valmistui 14 suurimmalle kaupunkiseudulle 2010 – 2014 välisenä aikana
• Valtaosa nuorista sukupolvista ovat syntyneet ja kasvaneet kaupungeissa
• Korkeakoulutetuista 25- 34 vuotiaista kolme neljäsosaa asuu kaupungeissa

Huomattava osuus uusista työpaikoista syntyy osaamisintensiivisille aloille, joka rajaa haja-asutusalueen väkevästi pois sijoittumisalueena osaavan työvoiman rajallisuudesta johtuen. Kaupungeissa yhteisöllisyyden tunnetta haetaan uusien kanavien ja toimintatapojen kautta kyläyhteisön sijaan. Kaupunginosa tai yhteinen intressi kokoaa saman henkiset koolle ja entistä useammin verkon välityksellä.

Voi hyvällä omalla tunnolla todeta, että kaupungistuminen tulee olemaan seuraavien vuosikymmenten suurin kuntien rooliin vaikuttava tekijä. Kasvu keskittyy korkeakoulukaupunkeihin ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin kuntiin. Näin tapahtuessa huoli muun Suomen osalta kasvaa. Millainen tulevaisuus ja rooli valtaosaa kunnista odottaa?

Tammela on yksi näistä väestöään menettävistä kunnista ja vuosia jatkunut kehitys vaikuttaa ikärakenteeseen. Lapsia ja nuoria on entistä vähemmän ja vastaavasti senioriväestön osuus kasvaa. Kehityksen muuttamiseen ei ole olemassa helppoja ja nopeita ratkaisuja. Mielestäni valoa on kuitenkin näkyvissä. Maakuntauudistuksen myötä kunnan vastuulle jäävien maankäytön ja rakentamisen, kasvatuksen ja koulutuksen sekä vapaa-ajan palveluiden tuottaminen mahdollistavat paikallisista voimavaroista rakentuvan elinvoimatyön. Jatkossa kunta pystyy vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen ja laatuun aikaisempaa paremmin. Halutessaan kunta voi profiloitua vahvana ja modernina sivistyskuntana tarjoten lapsille ja nuorille kansallisesti huipputasoista koulutusta. Vastaavasti kunta voi profiloitua yritysmyönteisenä ja eteenpäin katsovana elinvoimakuntana, jonka kunnia asia on varmistaa olemassa olevien yritysten kasvu ja menestyminen.

Kansallisen tason muutoksena kaupungistumista on turha vastustaa, vaan maalaismaisen kunnan tulevaisuutta on rakennettava pitkäjänteisesti ja ennakkoluulottomasti. Uuden ja vetovoimaisen tieltä on raivattava ajansaatossa vanhentuneet ratkaisut. Kaiken ylläpitämiseen ei ole eikä tule jatkossa olemaan varaa. Uudistumiseen on hyvä sitouttaa henkilökunnan ja päättäjien lisäksi kuntalaiset, yritykset, kesäasukkaat ja yhdistykset sekä seurat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *